Lomallelähtötunnelmissa lopultakin

Siis, lopultakin olen lähdössä lomalle :) Kyllä tätä onkin odotettu. Aikaisempina vuosina olen jakanut loman jopa kolmeen jaksoon, joista kaksi on sijoittunut kesäaikaan, ensimmäinen kesäkuulle ja toinen heinä-elokuun vaihteeseen ja kolmas lasten syyslomaviikolle. Tällä kertaa päätin repäistä ja pitää kerralla viisi pitkää viikkoa lomaa ja palailenkin töihin vasta syyskuun alussa! Lennämme perheen kanssa jo lauantaina viikoksi Italiaan, Pesaroon, missä olemme lomailleet jo neljänä aiempana kesänä. On kuin menisi toiseen kotiin, kaikki on niin tuttua, ja vastassa on taattu auringonpaiste ja lämpö. Olen seuraillut säätiedotuksia, ja Italiassa helteet vain tuntuvat jatkuvan. En tosin pidä mielettömistä hellejaksoista, mutta kylläpä ne nyt tulevat tarpeeseen. Kotimaan kesä on ollut pohjanoteeraus :(

Pesaro on n. 90.000 asukkaan pikkukaupunki Adrianmeren rannalla. Se ei onneksi ole kasvanut  turistikohteeksi, vaan siellä eletään varsin tavallista italialaista elämää, mistä minä erityisesti nautin. Italian kieli on kuitenkin taas päässyt "rappeutumaan" useamman kuukauden tauon jälkeen. Joskopahan sanasto palaisi mieleen, kun pääsee paikalle kuulemaan kieltä. Erityisiä suunnitelmia viikolle meillä ei ole, ehkä teemme päivän retken Firenzeen ja mahdollisesti lähikaupunkeihin. Olen ajatellut myös polkupyörävuokrausta, pääsisi nauttimaan uusista maisemista.

Kotimaassakin olisi tarkoitus vähän reissata. Tekisi mieli Raumalle. Rauman taidemuseossa on esillä tutun taiteilijan, Eila Minkkisen, retrospektiivi, ja Eila kutsuikin visiitille ja tutustumaan Vanhaan Raumaan. Samaten Kokkola ja sen vanha kaupunki Neristan houkuttelisi tutustumaan. Ja näiden lisäksi lomalistalla on muutama kesäteatteriesitys. Niin, ja mattopyykille pitäisi ennättää ja puutarhaakin pitäisi vähän kitkeä ja näpertää ... ja kitata poutasäällä irvistäviä ikkunan pokia ...

Ja elokuun lopulla lennän tyttären kanssa viikoksi Palman kaupunkiin Mallorcalle. Se onkin ensi kosketus espanjalaiseen kulttuuriin. Odotukset ainakin ovat suuret, toivottavasti emme joudu pettymään. Mutta eiköhän tämä tästä lähde ihan hyvin liikkeelle, siis tämä loma. Nyt laitan työsähköpostiin vielä poissaolotiedotuksen, jätän työkännykän muiden hoitoon ja suljen ovet perässäni. Rentouttavaa ja ihanaa lomaa kaikille :) 

Kuusi (6) grammaa eroa

Voi että, kun hymyilytti ja melkein nauratti ääneen. Kävin kiireesti ruokatunnin aikana kaupassa ja otin silmämääräisesti kaksi samankokoista tuorekurkkua. Punnituksen jälkeen vilkaisin puolihuolimattomasti hintalappuja, maksoivat mokomat täsmälleen saman verran, vaikka toisen kurkun hyväksi tuli kuusi grammaa :)

Muistui mieleen lapseni, kaksoset. Opin heidän lapsuus- ja nuoruusvuosinaan niin tarkkasilmäiseksi arvioijaksi, että vain harvoin erehdyin esim. irtokarkkipussien painosta. Muutamat grammat olivat tosin sallittuja. Oi niitä aikoja! Ja oikeastaan vieläkin (sen harvan kerran) yritän tuoda herkkuja saman verran näille nuorilleni. Vuosien saatossa herkut ovat vain vaihtuneet molempien omien mieltymysten mukaisiksi, ja on vaikeampaa arvioida oikein. Mutta tiukassa ovat, tavat ja tottumukset, ainakin minulla, kaksosten äidillä.