jep, jep, olen selvinnyt joulusta :) tosin koville otti tälläkin kertaa. Jouluun ladataan aina niin valtavasti kaikenlaisia odotuksia, että kyllä ne odotukset joiltakin osin ihan varmasti pettävät. Ja näinhän omille pienille odotuksille kävikin :(
Mietin otsikkoa kauan. Toinen vaihtoehto olisi ollut "I surrender" - antaudun sosiaalisen median vallankaappaukselle. Olin näet yrittänyt järjestää meidän perheelle vähän erilaista joulun aikaa. Äitini omaishoitajana omat lapset ovat jääneet altavastaajiksi, mikä ajoittain näkyy ja kuuluu kovaa. Sain siis järjestettyä äidin hoitoon viikoksi aatonaatosta eteenpäin. Ajattelin, että meillä olisi lasten kanssa mukavaa yhdessä, nautittaisiin hyvästä ruoasta kiireettä, pelattaisiin perinteisiä lautapelejä ja katsottaisiin yhdessä elokuvia. Aika lailla toisin kävi. Poika istui koneella kuulokkeet korvillaan puolesta päivästä aamuyöhön, välillä toki kävi haukkaamassa pikaisesti ruoan ja häipyi. Murahteli ja kiirehti omiin juttuihinsa. Tytär oli ajoittain ihanasti läsnä ja auttoi keittiötöissä mutta monta kertaa löysin hänet yllättäen näpräämästä kännykkäänsä. Reaaliaikainen seurustelu maailman kanssa kun on "se oma juttu". Siihen väliin on minun fyysisenä olentona vaikea päästä.
Joulun aika osoitti myös taas kerran sen, ketkä ovat oikeita ystäviä ja keiden kanssa kortitellaan vain vanhan pinttyneen tavan vuoksi. Olin tosin kortinkirjoitusrumban aikana yliviivannut jo useammankin nimen ja päättänyt olla lähettämättä sitä pakollista tervehdystä, kun ei muutenkaan vuoden aikana olla oltu tekemisissä. Mitä noita raahaamaan mukana, kun mitään pihahdusta ei muulloinkaan kuulu. Monet ystävyyssuhteet tuntuvat nykyään olevan harmittavan yksipuolisia. Jos ei itse ota/pidä yhteyttä, niin yksin saa näiden suhteiden suhteen kyllä ollakin!! No, uusi vuosihan on aina jonkin uuden alku. Silloin on hyvä siivota elämästä turhakkeet pois. Olen aloittanut siivouksen ja ihmeen hyvältä tuntuu. Kyllä tämä tästä iloksi muuttuu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti